Kun sisältö on muotoiltu palvelemaan

Olen löytänyt hiljattain uuden ammattisanan, josta olen alkanut pitää entistä enemmän. Sisältömuotoilu, content design. Olen itse puhunut tähän asti lukijalähtöisestä kirjoittamisesta ja viestin, tekstin, sisällön ja jutun kohdistamisesta ja versioinnista lukijalleen. Sisältömuotoilu on tästä kyllä aika kuvaava tiivistys. (Toki siihen liittyy tavoitteeseen ja kanavaan muotoilukin.)

Oli termi mikä hyvänsä, itse toimenpide sen takana on ainakin yksi sisällöntuotannon ja tekstin tekemisen tärkeimmistä asioista. Totuus kun on, että vain sitä luetaan ja siihen reagoidaan mikä kiinnostaa ja koskettaa itseä. Jos viesti ei kolahda, se menee ohi.

Kohdistaminen edellyttääkin aina viestin vastaanottajiin tutustumista. Pitää tietää keiden haluaa viestistä kiinnostuvan ja sen jälkeen selvittää, mikä kutakin aiheessa voisi kiinnostaa. Kun tietää keitä tavoittelee ja mikä heille on asiassa olennaista, viesti on helpompi kohdistaa juuri heille. Ja muotoilla juuri heitä puhuttelevaksi.

Käytännössä sisältömuotoilun ajatus on sama kuin palvelumuotoilun noin laajemmin: ratkaisut tehdään käyttäjien tarpeista ja toiveista lähtien. Kohderyhmän palvelu edellä. Ja kun palveluna on teksti tai muu sisältö, sisältömuotoilija tuottaa sisältönsä niin, että se palvelee kohderyhmää.

Halusin nostaa sisältömuotoilun (jopa sanana) esiin myös pari viikkoa sitten pitämälläni viestinnän kurssilla, missä puhuin hyvän mediatiedotteen tekemisestä. Tiedote on nimittäin tekstityyppi, missä viestin kohdistaminen, versiointi ja sisällön muotoilu tuntuu unohtuvan. Usein huomaa, että tapahtumasta, lanseerauksesta tai tutkimustuloksista kirjoitetaan yksi tiedote, joka sitten tuutataan joka kanavaan.

Mutta sama kohdistamisen ja sisällön palveluajattelu pitäisi ulottaa myös mediaan ja toimituksiin. Jokainen media on omanlaisensa, jokaisella on omat aihepiirinsä, tavoitteensa ja lukijansa. Jokainen etsii tiedotteiden tarjonnasta sitä, joka tarjoaa itselle kiinnostavaa ja käyttökelpoista sisältöä.

Siksi myös tiedote pitäisi kohdistaa ja muotoilla sisällöltään juuri kyseiselle medialle.

Kohdistetun sisällön tarpeellisuuden huomasin hyvin esimerkiksi viime syksynä järjestettyjen Länsirannikon Konepäivien tiedotuksessa. Konenäyttelyn organisoinut yhdistys päätti ulkoistaa tapahtuman tiedotteiden tuotannon ja sovimme, että teen heille neljä-viisi tiedoteversiota eri kohderyhmille.

Toteutimme lopulta kahdeksan eri tiedotetta, jotka oli kohdistettu viidelle eri kohderyhmälle: yhteistyökumppaneille, alan ammattilaisille, alan ammattimedialle, paikallismedialle ja suurelle yleisölle. Perusasia oli kaikissa sama (tasapuolisuudenkin nimissä tietysti), ero oli juuri sisällön muotoilussa: mitä tarjottiin uutiseksi tiedotteen kärjessä, millaisella tyylillä teksti oli tuotettu jne. Rytmitys vaati vielä toistoja samaan kohderyhmään.

Tiedotteiden pohjalta onnistuttiin saamaan juttuja kaikkiin tavoiteltuihin kanaviin. Osa pienemmistä toimituksista julkaisi mediaan jo valmiiksi muotoillun tiedotteen sellaisenaan. Tapahtuman saama näkyvyys ylitti järjestäjien odotukset tuplasti. Paikallinen tapahtuma noteerattiin alalla jopa valtakunnallisesti.

Pelkästään tiedotteiden vaikutusta on toki vaikea suoraan osoittaa. Mutta tapahtuman saama mediahuomio kasvoi merkittävästi edellisiin vuosiin verrattuna, ja asiakas oli tyytyväinen saatuaan kiitosta ”palvelevasta tiedottamisesta”.

Ja kun vastaanottaja kokee, että teksti palvelee, sisällön muotoilija on mielestäni onnistunut tehtävässään.

konepäivätjuttu.jpg

Muun muassa Satakunnan Viikko tuotti lähes aukeaman jutun pitkälti tiedotteiden pohjalta.

 

JUTUN TIEDOT

TILAAJA Satakunnan Koneyrittäjien järjestämä Länsirannikon Konepäivät -tapahtuma

SISÄLTÖ Kohdennettujen tapahtumatiedotteiden sarja

Mainokset